Tervehdys jälleen kaikille ihanille jotka lukevat hienoa blogiani!
Olemme viikon aikana kohdanneet Lauran kanssa kaikkea vauvakanista maneesin nurkassa vihreään mieheen, joka kummitteli mutkassa. Laura ei sitä nähnyt, mutta onneksi pidin huolen pakenemisestamme, joten selvisimme hengissä!
Kevään tulva koitti myös kotiojaan, jota puhisin ja puhkuin muutamaan otteeseen, ja yritin päästä kahlaamaankin, mutta Laura ei innostunut pikkuojaan loikkaamisesta. Tylsä tyyppi, jos minulta kysytään.
Olen ollut hirveän iloinen ja pirteä, sillä minulla on uusi tarha ja kaveri! Mandy on tosi kiva tyyppi, koska hän oli alusta asti sitä mieltä että minä olen kuningatar! Olen harrastanut itseni kanssa mutapainia, tonkinut tarhan pohjaa kuin tryffelipossu (kuten Laura mainitsi..) ja nauttinut elämästä kyljelläni. Ja tietenkin hieman vauhdikkaimmin ottein = hyppy ylös alas sivulle, takapuoli edellä kyljeltään ja sen jälkeen tehdään maailmankuulu frontside ollie. On tämä kevät ihanaa aikaa ♥
Torstaina vietimme Lauran kanssa tunnilla melko hiostuttavat hetket. Minun piti hirveästi muka malttaa ja käyttää takasiani, ja kostoksi sain Lauran vasemman nimettömän niin kipeäksi, ettei hän nukkunut seuraavana yönä ilman linimenttiä. Oikea kierros oli poikkeuksellisesti se, missä annoin periksi, mutta Laura onneton kananaivo luuli että pystyisi ratsastamaan oikeaa ja vasenta kierrosta saman päivän aikana yhtä tasaisesti!? Pyh, minä osoitin kuinka sopimatonta sellaisen ajattelu on. Valitettavasti jouduin silti antamaan periksi, ja Laura olikin erittäin tyytyväinen lopuksi, kun en tohtinut aiheuttaa Lauralle pahaa mieltä...
Ensi viikolla Laura onkin kanssani kahdestaan aivan koko viikon, joten runsaampaa päivittelyä on luvassa!
- Pumpam
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti