Sivut

sunnuntai 24. toukokuuta 2015

Long time no see

  

Tässä vaiheessa on ehkä huono vitsi jos sanon, että elossa sittenkin. Kuuluisaa mustaa huumoria, kuten palvelijani sanoisivat. Onneksi olen! Tänä päivänä kuitenkin on aina säästä riippuvaista miten liikun; saatan olla kolme viikkoa puhdas, ja sitten tulee se kylmä ja kostea päivä joka saa nivelet jumiin, jonka jälkeen kävellään ja otetaan hillitysti viikko. Olen siis puolieläkkeellä, tosin itse sanon mielummin että lomalla. En koe olevani mikään vanhus, pyh.

Laura sanoo että minusta on tullut pehmo. Mikä on täysin mahdoton ajatus. Se, että olen puhaltanut Lauran korviin, halunnut huomiota, hellyyttä ja rakkautta EI tarkoita että olisin "dementoitunut ja vähän höperöitynyt eläin". Ehei. Ei missään nimessä. Se tarkoittaa vaan sitä, että olen havainnut ihmiselle positiiviset psykologiset vaikutukset kun suvaitsen rapsuttelun ja halittelun ja muut hellät hetket. En siis todellakaan välittäisi itse näistä hellyyksistä..!

Me muuten tapaamme pian täällä blogin puolella, sillä Laura on suunnitellut jotain maastakäsin juttuja. Se höpsö ihmisraunio, ihan kun se pitäisi minua jotenkin tyhmänä. Tottakai karkaan jos pääsen irti, olen syntynyt villiksi! Ei kukaa seuraa vapaaehtoisesti nössöjä kaksijalkaisia jotka karhu voi syödä aivan tuosta noin.

Siihen asti, peace and love ♥ 
Omppu

maanantai 4. elokuuta 2014

Kevät/kesä 2014

Kevät 2014
Koko loppukevät meni osaltani saikulla, sillä liikuin epäpuhtaasti ja jäykästi. Nivelvaivat ovat entuudestaankin vaivanneet minua hieman, joten tilanne ei hämminkiä aiheuttanut. Lääkärillä käytiin ja asia hoidettiin. Kuitenkin päätimme kokeilla uutta hoitoa, suoneen tiputettavaa kipulääkettä. Sen vaikutus ei kuitenkaan minulle ollut hääppöinen, vaan perinteiset hoidot tuntuivat tepsivän parhaiten. Kuitenkin, koko kevät oli kävelytystä, sekä turhan energian kuluttamista varoittamalla ihmisparkoja vaarallisista postilaatikoista, linnuista, sekä muista asioista joiden hengenvaarallisuutta ne reppanat eivät vaan kykene ymmärtämään!


Kesä 2014
Kesäkin on mennyt lähes täysin kävelytyksessä, ja vasta muutaman viimeisen viikon aikana olen alkanut päästä takaisin normaaliin arkeen. Liikun edelleen jäykästi, mutta pilke silmäkulmassa olen tehnyt kepposia minkä ehdin. Laura kutsuu sitä pelle-energiaksi, minä huumorintajuksi. 

Lauran olen saanut kaksi kertaa harkitsemaan jotakin turvallisempaa harrastusta, kuten valtamerisukellusta tai laskuvarjohyppyä. Olen niistä ylpeä, ettekä voi kuvitella sitä riemua mikä roihusi rinnassani kun Laura laskeutui tulppaanien sekaan! Tai sitä iloa, kun kesken syvimmän "keskittymiseni" loikkasin 2938 metriä ylöspäin, ja siitä suoraan vasemmalle, eikä Lauralla ollut jalustimia. Maneesin hiekka vain pöllysi kun hän kaivautui sieltä ylös, ja saattoipa todeta jotakin makkaroista. Itse vain tapitin viattomana ja hämmentyneenä häntä, vaikka sisälläni kaikui hervoton nauru.



Inspiraatio kirjoitusta kohtaan kasvaa, pysykää kuulolla ystävät!
Kaurapusuja kaikille!

- Omppu

sunnuntai 29. joulukuuta 2013

Winterspell

Olen elossa. Kaikki ollaan, niin minä kuin perheenikin. Laura on ollut kiireinen, eikä ole kerennyt juoruamaan tärkeitä kuulumisiani. Sen takia olenkin ollut mahdoton nyt viime viikkoina, kun ei kiltti silmien räpyttely auttanut.

Täällä ei ole lunta, vaikka haluaisin lunta. Turkkini on kauneimmillaan, kun aurinko heijastaa säteensä valkealta lumelta punertavaan karvaani! Kyllä naapurin miehet olisivat ihastuksissaan, kun nytkin onnistun heidän päänsä pyörittämään nojaillessani viehättävästi sähkölankoihin.


Jouluna täällä satoi vettä. Tai no, ainahan sataa. Ainakin tuntuu siltä. Alkusyksystä lumi satoi, mutta sitten se katosi eikä sitä sen koommin ole näkynyt. 


Laura on treenannut kanssani laukanvaihtoja. Osaan ne muistaessani, mutta en ole niitä urakalla tehnyt pitkään aikaan, joten - vaikka olenkin sorja ja notkea kuin ballerina - olin jalkojeni kanssa hueman solmussa. Nyt kuitenkin, muutaman viikon uurastuksen jälkeen, olen aika hyvin kärryillä! En livistä pohkeilta karkuun heti saatuani jalkani takaisin hallintaan, vaan maltan muutakin kuin loikahdella.

Onkohan tässä jotain muuta hienoa kerrottavana. Joululahjoja en tainnut saada, paitsi Laura ja äiti toivat minulle Tukholma horse show'sta ihanimman pinkit pintelit ja huovat! Lupaan, että laura ottaa niistä kuvan joskus.

Tältä erältä näkemisiin, ja pusuja kaikille !

❤️ : Omppu

torstai 29. elokuuta 2013

Elämän suuret pohdinnat.



Mikä on mättänyt?

Vaikka kisailu on aina ollut meille molemmille mieleistä, on nyt se jokin puuttunut kisahommasta. Mikä? Sen kun tietäisi. Lauran mielestä olen nyt viimeisimmillä kerroilla ollut hirveän hyvä ratsastaa verkassa; joustava ja pehmeä, omalla moottorilla etenevä. Mikä nyt yleensäkin olen aina. Aitojen sisään päästyäni olen jotenkin.. Löysähtänyt, enkä oikeastaan ole jaksanut kiinnostua. Olen itse mennyt vain sen mitä pyydetään, ilman kiinnostusta, hohhoijaa asenteella. Suurin osa huomautuksista onkin: "Hevonen laiska" , "Ryhditön" tai "Hidas". Laura ei osaa oikein syyttää enää itseäänkään asiasta, kun papereissa on lukenut kommentteja siististä istunnasta ja pehmeistä käsistä (VIHDOINKIN! t. Laura). 

Vielä kisat tälle syksylle, vai treenausta vain?

Laura on kahden vaiheilla. Toisaalta olisi kiva käydä jotkut kisat pyörähtämässä ihan vain hyvien papereiden ja prosenttien toiveessa. Mutta jos tulee samanlaiset kuin viime kerralla, niin uskaltaako/kiinnostaako enää ensi kausi? Todennäköisesti kyllä, mutta se vaatii hirveästi töitä talvella! 

Suurin harmitus...

...aluelupa, kun aluekisoissa tuli vain kerran käytyä, ja sekin meni vähän penkin alle. Vaikka olikin B-ohjelma.
...Se, ettei helppo A:n kisaaminen suju ensimmäisellä A-kaudellamme. Paitsi ekat kisat ja sen sijoitus. Alamäkeen on siis menty. Syystä X.

Mutta voittajafiilis...

...ylläripylläri siitä nelossijasta ensimmäisessä yhteisessä A:ssamme. Ja maaginen 60% raja rikottuna!








Kyllä me vielä noustaan, mutta se todennäköisesti vaatii paljon kannustuspuhetta, onnistumisia ja itsetunnon jälleen pönkittämistä. Ainakin Lauran!

♥ : Omppu

sunnuntai 25. elokuuta 2013

kilpailuraporti pt. 3

Takkula, LR järjesti mukavat aluekisat, meillä ei vaan mennyt taaskaan putkeen.
Prosentteja toiselta tuomarilta tuli mukavat 57.jotain, toiselta 51. Yhteensä 54.jotain %.  Sijoitus 33/35.
Laura oli kovasti pettynyt, etenkin kuin verryttely ja treenit oli sujuneet niin hyvin. Aitojen sisäpuolella tapahtui vain jotain kummallista, enkä enää liikkunut omalla moottorilla eteenpäin.

Suoritus itsessään oli tasainen, mutta hidas. En jaksanut kiinnostua kisailusta, kun viimeksi samasta paikasta lähdettiin uimaan, olisin nytkin halunnut uida. Noh, leuka rintaan ja kohti uusia pettymyksiä!

Pidempää postausta on tulossa jatkossa, kunhan Laura saa koulujutut ja arkirytmin taas kuntoon.

♥ : Omppu

sunnuntai 4. elokuuta 2013

kilpailuraportti pt. 2

Korpikylä 4.8.2013, He A:2 2009, 54%, sij. ?/14

Ei sujunut kovinkaan huimasti, vaikka Laura olikin tyytyväinen suoritukseen. Kunnes näki tuomarin lapun, jonka jälkeen vajosi pieneen masennukseen ja päätti siirtyä takaisin Helppoon B:hen. Tai no, niin ainakin uhoaa. Tai sitten kilpaillaan molempia! Kukapa sen kieltää meiltä.

Aamusta alkaen minua jännitti ihan hirmuisesti, koska Laura tuli niin aikaisin, ja aloitti letityksen. Johan siinä jokainen arvaa, että nyt ollaan lähdössä. Jännitystä lieventääkseni päätin karata karsinastani naapuriin, mistä Laura ei tykännytkään, vaan muristen pisti takaisin omaan mökkiini, josta kurkin varovaisesti, kun Laura söi karkkia ja kiillotti kannuksiaan.
Olen aina ollut helppo lastata, mutta tänään päätin pistää liinat kiinni. Ei kiinnostanut traileri, hyhhyh. Sinne en suostunut menemään, mutta jossain vaiheessa päätin kävellä sisään kuin vettä vaan. Ai mikä traileri?

Kisat etenivät hieman etuajassa, joten kiire iski. Verkkamme oli kuitenkin onnistunut, olin hyvä ratsastaa, taipuvainen ja herkkä avuille. Kentällä kuitenkin jokin jumahti. Kuumuus, niin Laura uskoo. Rikoin laukalle muutaman kerran, ja vaikka Laura perslihaksissaan tunsi keskiaskellajit, ne eivät kuulemma näkyneet. Olin myös liian pitkänä ja matalana sekä laiska hevonen.

Laura ei ymmärtänyt laiskan käsitettä, sillä olin kovastikin innoissani aitojen sisäpuolella. Noh.. Ehkä tämä tästä.






♥ : Suuri kouluratsu

sunnuntai 28. heinäkuuta 2013

Uimareissu

Hei kaikille!
Eilen vietin uimapäivää. Kävin entisen tarhaystäväni kanssa hieman uimassa, ja voi sitä riemua! Päivällä ensin matkustin tarhakaverini tallille. Siellä Laura ratsasti, ja hieman uskalsimme hyppelehtiäkin. Siitäkös ilo irtosi, villiinnyin aivan totaalisesti. Lauraa se ei juuri haitannut, mutta jarrutus oli.. Hidasta :)


Rannalla ujostelin aluksi, mutta kun tajusin mistä on kyse, olin kovastikin riemastunut. Laura tuskin sai hillittyä minua. Kahlailtuani menimme syvemmälle missä uin ihan oikeasti, ja kovaa meninkin. Aivan loppupeleissä sukeltelu oli houkuttelevaa. Laura valahti selässäni ronskisti taaksepäin, lähes lautasilleni asti. Pintaan saapuessani suutahdin tästä, ja ravistelin tyynesti Lauran alas veteen. Laura oli kuin merihirviö ja nauroin pienessä mielessäni kuinka tyhmältä hän näytti!

Lopuksi muutama kuva reissusta:









♥ : Ompsu